Tampereen taidemuseo juhlii 90 vuottaan ja tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn 31.10.2021
Tampereen taidemuseo juhlistaa 90-vuotista taivaltaan Valogallerian näyttelyllä kävelykierroksineen sekä ilmaisella sisäänpääsyllä ja pidennetyllä aukiololla sunnuntaina 31.10.2021. Museo on avoinna yleisölle klo 10–21. "Tampereen taidemuseolla on pitkät perinteet, mutta se katsoo rohkeasti ja uskaliaasti tulevaisuuteen. Tampereen uudesta taidemuseosta ollaan suunnittelemassa ennakkoluulotonta ja rohkeasti kantaa ottavaa taidelaitosta, jonne kaikkien on turvallista tulla," toteaa Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju.
Valogallerian juhlanäyttely ja kävelykierrokset
Tampereen taidemuseo toteuttaa vaihtuvien näyttelyidensä lisäksi mm. kaupunkitaideprojekteja. Perjantaina 29.10. avautuva Valogallerian näyttely Kaupunkilaisia levittäytyy valoteoksina Tampereen keskustan rakennusten seinille Keskustorin ja Hämeenpuiston välillä. Näyttely juhlistaa Tampereen taidemuseon 90-vuotista historiaa osana Tampereen Valoviikkoja. Varhaisin teos, Mikko Carlstedtin Tytön pää on samalta vuodelta 1931, jolloin taidemuseo avasi ensi kertaa ovensa yleisölle Pyynikintorin vanhassa viljamakasiinirakennuksessa.
Valogallerian teokset kuvaavat eri ikäisiä kaupunkilaisia arjen aherruksessa ja vapaa-ajan vietossa. Valtaosa teoksista on valittu Tampereen taidemuseon ja Tampereen kaupungin kokoelmista, ja ne on heijastettu kaikkien nähtäviksi rakennusten seinille. Mukana ovat kokoelmataiteilijoista Mikko Carlstedt, Reino Laitasalo, Kalle Löytänä, Gunnar Pohjola, Raija Rantanen, Allan Salo ja Olli Viiri. Lisäksi kuusi pirkanmaalaista nykytaiteilijaa on tehnyt näyttelyyn uuden teoksen. Tampereelta mukana ovat Marianne Laiti, Karkki Mäkelä, Lotta Nevanperä ja Kaija Papu, Virroilta Tuukka Peltonen ja Mänttä-Vilppulasta Riikka Lenkkeri. Valogallerian Kaupunkilaisia on yleisön nähtävänä 13.3.2022 saakka.
Valogallerian juhlanäyttelyyn järjestetään kävelykierroksia ja erityinen juhlakierros sunnuntaina 31.10. klo 20–21. Lähtö on osoitteesta Puutarhakatu 11. Mukana ovat taiteilijat Karkki Mäkelä, Lotta Nevanperä ja Kaija Papu kertomassa omista teoksistaan.
Mukana sateenkaarijuhlakuukauden ohjelmassa
Osana Valogalleriaa ja Tampereen taidemuseon sateenkaarijuhlakuukauden ohjelmaa nähdään 29.10.–14.11. Väinö Linnan aukiolla Artor Jesus Inkerön (s. 1989) videoteos Premium Fantasy (2019). Japanilaiseen Park Hyatt Tokyo -hotelliin sijoittuva teos on kuvattu samassa miljöössä kuin Sofia Coppolan tunnettu elokuva Lost In Translation vuodelta 2003.
Klassikot-tuotevalikoima
Juhlavuoden kunniaksi Tampereen taidemuseo tuo omaan museokauppaansa Klassikot-tuotevalikoiman, joka perustuu museon omiin kokoelmateoksiin. Tuotevalikoima sisältää 50 erilaista taidepostikorttia, A4-taidekuvia, Reilun kaupan suklaata, kasseja ja muistikirjoja. Teoskuvat tuotteissa ovat Suomen taiteen kultakaudelta ja varhaisen modernismin ajalta. Mukana ovat muun muassa Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Hugo Simberg, Maria Wiik ja Tampereen taidemuseon ensimmäinen intendentti Gabriel Engberg. Taidemuseon tuleva päärakennus Siilo on myös mukana tuotteissa. Ainutlaatuinen, vastuullisesti ja paikallisesti tuotettu valikoima on myynnissä vain Tampereen taidemuseon museomyymälässä.
Suomen kolmanneksi vanhin taidemuseo
Tampereen taidemuseo avattiin 1931 Tampereen Taideyhdistys Ry:n toimesta Suomen kolmantena taidemuseona. Museo siirtyi Taideyhdistykseltä Tampereen kaupungin omistukseen 1985. Se on toiminut koko olemassaolonsa ajan C.L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Amurin kaupunginosassa. Rakennuksen muutospiirustukset taidemuseoksi laati tamperelainen arkkitehti Hilja Gestrin.
Tampereen taidemuseo hallinnoi ja hoitaa Suomen toiseksi suurinta taidekokoelmaa, joka käsittää yli 15 000 teosta. Kokoelmaan kuuluu omien kokoelmien lisäksi Tampereen kaupungin, Tampereen Nykytaiteen museon, Mitalitaiteen killan ja Muumilaakson kokoelma. Teoksia on yli 2 000 taiteilijalta.
Näyttelytoiminnassaan taidemuseo esittelee taiteen historiaa ja nykytaidetta. Vuosikymmenten saatossa se on järjestänyt lukuisia valtakunnallista huomiota ja suuria kävijämääriä saavuttaneita näyttelyitä, kuten muinaisia kulttuureita esitelleet suurnäyttelyt. Niistä kaikkien aikojen kävijäennätyksen, 159 000 kävijää, saavutti 1993–94 muinaisen Egyptin taidetta esitellyt suurnäyttely. Museo tunnetaan myös jokavuotisesta Vuoden nuori taiteilija -tapahtumastaan ja näyttelystään, jota on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Se on nykyään yksi maamme merkittävimmistä kuvataidepalkinnoista ja taideinstituutioista.
Tampereen taidemuseo toimii alueellisena vastuumuseona toimialueenaan koko Pirkanmaa. Sen tehtävänä on muun muassa lainattavien kiertonäyttelyiden järjestäminen sekä Pirkanmaan taide-elämän ja taidehistorian kartoitus, tutkimus ja neuvonta.
Tampereen taidemuseon päärakennus on kaupungin kolmanneksi vanhin, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Museo oheistiloineen ei kuitenkaan enää vastaa nykyaikaisia vaatimuksia. Taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi järjestettiin taidemuseon sekä Pyynikintorin alueen yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu 2016–2017. Voittajaksi valittiin nimimerkki ”Siilo”, tekijänä AOR eli Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Alueen sekä taidemuseon uudisrakennuksen suunnittelua on jatkettu voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tampereen taidemuseo Pyynikintorin laidalla saa uuden päärakennuksen ja vanha päärakennus peruskorjataan. Uudistunut ja laajentunut taidemuseo avaa ovensa yleisölle 2027.
Tampereen taidemuseo 90 vuotta
31.10.2021
Ilmainen sisäänpääsy klo 10 – 21
