Encore! Klassikoita ja nykytaidetta kokoelmista
Encore! on Tampereen taidemuseon kevään laaja kokoelmanäyttely, joka kuljettaa katsojan suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin murroskohtiin 1810-luvulta 2020-luvulle. Kolmeen kerrokseen levittäytyvä kokonaisuus esittelee Tampereen taidemuseon ja kaupungin kokoelmien maalauksia, veistoksia, grafiikkaa sekä valokuva- ja mediataidetta lähes 90 taiteilijalta. Mukana on myös harvoin nähtyjä teoksia Tampereen Raatihuoneelta.
Näyttely esittelee erityisesti kokoelman taidehistoriallisia merkkiteoksia asettaen keskiöön suomalaisen esittävän taiteen suositut aihepiirit: maiseman, maalaiselämän, kansankuvauksen, Kalevala-tulkinnat, muotokuvan, asetelman, kaupunkilaiselämän sekä esoteerisuuden ja ihmisten väliset suhteet. Ripustuksessa on luotu mielenkiintoisia rinnastuksia klassikkoteosten ja nykytaiteen välille. Encore! on samalla viimeinen näyttely nykyisessä museorakennuksessa ennen peruskorjausta ja uudisrakentamista. Näyttelyn päätyttyä museo sulkeutuu noin neljäksi vuodeksi, ja tuona aikana näyttelyitä järjestetään väliaikaisissa tiloissa ja kaupunkitilassa.
Suomessa 1800-luvun alussa kansallisuusaate ja -romantiikka nostivat maiseman ja luonnon keskeiselle sijalle kuvataiteessa. Tätä heijastavat muun muassa Fanny Churbergin, Berndt Lindholmin ja Akseli Gallen-Kallelan teokset, joissa suomalainen luonto ja myyttinen erämaa rakentavat kuvaa kansallisesta identiteetistä. 1800-luvulla kuvataiteelle sopivaksi aiheeksi katsottiin myös kohtaukset Kalevalasta, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan kansallisromantiikan hengessä myyttistä suomalaista sankariaikaa.
1800-luvun lopun muuttoliikkeen myötä kaupunkilaisuudesta ja uudenlaisesta urbaanista elämäntavasta tuli vähitellen kuvataiteen aihe. Elin Danielson-Gambogin Tammerkoski-aiheet vuodelta 1903 ovat varhaisia esimerkkejä Tampereen kaupungin kuvaamisesta osana modernisoituvaa Suomea.
Maiseman ja mytologisten hahmojen ohella taiteen suosittu aihe eri aikoina on ollut ihminen. Ihmiskuvaus saa näyttelyssä monia muotoja kansantyyppien ja arkisen työn kuvauksista muotokuviin, joita edustaa muun muassa Albert Edelfeltin ja Tampereen ensimmäisen ammattitaiteilijan Kaarlo Vuoren muotokuvataide. 1900-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ihmisen sisäinen kokemus, symbolistiset ja esoteeriset sisällöt nousevat esiin esimerkiksi Hugo Simbergin teoksissa. Vertauskuvallisia sisältöjä on kuvattu taiteen historiassa myös asetelmissa. Niihin on ladattu erilaisia merkitystasoja, kuten muistutuksia elämän katoavaisuudesta ja rajallisuudesta ja myös sen yltäkylläisyydestä.
Nykytaiteessa ihmiskuvaus jatkuu, mutta se saa ajankohtaisia, kaupunkilaisia ja yhteiskunnallisia painotuksia. Teokset tarkastelevat ihmisten välisiä suhteita, kohtaamisia ja yksinoloa. Ihmiskuvauksen avulla on tuotu esiin myös yhteiskunnallisia kysymyksiä ja rooleja, identiteettiä ja sukupuolen monimuotoisuutta. Teosten kuvaamat urbaanit kohtaamiset yhdessä Kaija Papun virkatun poliisiauton PI541 (2012) kanssa muodostavat museon alimman kerroksen näyttelytilaan eräänlaisen kuvitteellisen kaupunkimiljöön.
Encore!-näyttelyssä klassikkoteosten ja nykytaiteen rinnastukset tekevät näkyväksi, miten taiteen aiheet, ilmaisutavat ja merkitykset ovat muuttuneet – ja toisaalta jatkuneet – eri aikakausien läpi.
Tampereen taidemuseon kokoelma on Suomen toiseksi suurin heti Kansallisgallerian kokoelman jälkeen käsittäen yli 15 000 teosta. Museo hallinnoi myös Tampereen kaupungin kokoelmaa, josta valtaosa on sijoitettu virastoihin ja laitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin ja muihin Tampereen kaupungin tiloihin. Kokoelmaan kuuluvat myös julkiset teokset ja monumentit. Näyttelyssä esitellään taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisten teosten pienoismalleja.
Näyttelyn klassikkotaiteilijat:
Wäinö Aaltonen, Märta Ahrenberg, Joseph Alanen, Hugo Backmansson, Adolf von Becker, Mikko Carlstedt, Fanny Churberg, Elin Danielson-Gambogi, Emil Danielsson, Akseli Gallen-Kallela, Jorma Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Hugo Eho, Robert Wilhelm Ekman, Magnus Enckell, Gabriel Engberg, Pekka Halonen, Martta Helminen, Tove Jansson, Eero Järnefelt, Väinö Kamppuri, Oscar Kleineh, Antti Lampisuo, Alexander Lauréus, Johan Erik Lindh, Berndt Lindholm, Amélie Lundahl, Kalle Löytänä, Hjalmar Munsterhjelm, Jussi Mäntynen, Laila Pullinen, Juho Rissanen, Kauko Räike, Terho Sakki, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Vilho Sjöström, Anna Snellman, Venny Soldan-Brofeldt, Maria Wiik, Reino Viirilä, Thorsten Waenerberg, Viktor Westerholm, Ferninand von Wright, Magnus von Wright ja Kaarlo Vuori.
Näyttelyn nykytaiteilijat:
Emma Ainala, Petri Ala-Maunus, Terhi Asumaniemi, Valtteri Halmetoja, Helena Hietanen, Liisa Hietanen, Matti Kalkamo, Hannu Karjalainen, Pasi Karjula, Anssi Kasitonni, Kaisu Koivisto, Teemu Korpela, Mirja Kurri, Tuula Lehtinen, Riikka Lenkkeri, Sanna Leppä, Elina Luukanen, Soile Mottisenkangas & Saija Mäki-Nevala, Reima Nevalainen, Teemu Mäenpää, Rauha Mäkilä, Esko Männikkö, Paula Ollikainen, Sanna Paananen & Tero Ulvila, Kaija Papu, Erno Peltonen, Elina Ruohonen, Heli Ryhänen, Teemu Saukkonen, Herman Sebastian Schultz, Kim Simonsson, Joel Slotte, Kim Somervuori, Maria Stereo, Kirsti Tuokko ja Hannu Väisänen.
Kuva ylinnä: Hjalmar Munsterhjelm: Kuutamo, 1885. Emil Aaltosen säätiön kokoelma, Tampereen taidemuseo.