Siirry sisältöön
Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
Tampereen taidemuseo - Etusivulle

Tulevat näyttelyt

1.2.–24.5.2020 Joseph Alanen – Jugend • Kalevala • Tampere


Joseph Alanen: Neiet nietten nenissä, 1919–1920. Tampereen taidemuseo. Kuva: Jari Kuusenaho

Joseph Alanen (1885–1920) oli yksi keskeisistä Kalevalan kuvittajista. Tamperelaisen työnjohtajan poika on jäänyt taidehistorian marginaaliin pitkälti siitä syystä, että hänen taiteestaan ei ole järjestetty kattavaa näyttelyä. Tampereen taidemuseo nostaa Alasen näyttävästi esiin vuoden 2020 alussa. Museon kaksi kerrosta käsittävä näyttely esittelee laajasti Alasen Kalevala-aiheista tuotantoa, mutta mukana on myös kansanelämän kuvauksia, uskonnollisia aiheita, grafiikkaa ja piirustuksia. Valtaosa näyttelyn teoksista tulee yksityiskokoelmista. Taidemuseoissa Alasen teoksia on vain Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa.

Alasen näkemys Kalevalasta oli pitkälti tyylitelty. Henkilöhahmot ovat kaavamaisia, litteitä ja dekoratiivisia. Jugend-vaikutteet ovat ilmeisiä. Temperatekniikka ja koristeellisuus antavat gobeliinimaisen vaikutelman. Alanen kuoli 34-vuotiaana espanjantautiin. Tästä huolimatta hän ehti maalata lähes sata Kalevala-aiheista teosta. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa elämäkertatietojen ja runsaan kuvituksen ohella taiteilijan tuotantoa arvioidaan taidehistoriallisesta näkökulmasta.


1.2.–22.3.2020 Anna Alapuro


Anna Alapuro: Valoja, 2018. Carborundum, serigrafia, 43 x 50 cm.

Tamperelaisen taidegraafikon Anna Alapuron (s.1953) yksityisnäyttely museon alakerrassa esittelee hänen värikylläistä grafiikkaansa viime vuosien ajalta. Mukana on näyttelyä varten valmistuneita uusia teoksia sekä varhaisempia teossarjoja, kuten Tammerkoskea yksityiskohtineen kuvaava Koski-sarja (2015) ja Pietarin katujen koristeellisista viemärinkansista innoituksensa saanut Virtauksia-sarja (2017).

Anna Alapuron teoksia on esitelty lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla. Hän aloitti taiteilijanuransa 1980-luvulla mustavalkoisella grafiikalla, mutta siirtyi pian intensiivisinä hehkuvien, pääosin lämpimistä sävyistä koostuvien värien palettiin. Alapuro toteuttaa teoksensa työläällä carborundum-tekniikalla, mikä vahvojen värien ja teosten suuren koon ohella tekee hänen grafiikanvedoksistaan hyvin maalauksellisia.

Alapuron teokset tasapainottelevat abstraktin ja esittävän ilmaisun välimaastossa. Hänen taiteessaan on muistumia ja assosiaatioita arkipäiväisistä esineistä, rakennuksista ja maisemista, jotka hän abstrahoi teoksissaan koristeellisiksi graafisiksi aiheiksi ja kuvioiksi. Alapuron teokset ovat kuin zoomattuja lähikuvia arkisuudessaan näkymättömiksi muuttuneista jokapäiväisistä esineistä, joiden taianomaisuuden ja kauneuden hän taiteessaan meille uudelleen paljastaa. Teoksen lähtökohtana voi olla yhtä lailla liikennevalot kuin kattokruunun koristeet, pitsiverhot kuin muovipoijut. Yhtä lailla luonnossa tapahtuva kasvu ja orgaaninen aines, kuten kasvien muodot, muuttuvat graafisiksi symbolisiksi ja Anna koristeellisiksi kuvioiksi Alapuron taiteessa.

28.3.–24.5.2020 Ilkka Väätti


Ilkka Väätti: Hommage à Olga, 2018. Öljyväri ja akryyli puulle, 110 x 86 x 6 cm. Kuva: Jouko Järvinen

Tamperelaisen kuvataiteilijan Ilkka Väätin (s. 1955) näyttely esittelee hänen uusinta tuotantoaan vuosilta 2017–20. Yli kolmestakymmenestä maalauksesta ja kahdesta arkkitektonista koostuva teoskokonaisuus Hommage – joka tarkoittaa kunnianosoitusta – perustuu Väätin tulkintoihin niin modernin taiteen historian tunnetuimpiin kuuluvien kuin vähemmän huomiota saaneiden taiteilijoiden teoksista. Esikuvana olleet maalaukset edustavat tyyliltään geometrista abstraktismia, ja ne ovat syntyneet vuosien 1906–1940 välillä.

Ilkka Väätti aloitti taiteilijan uransa 1970-luvun lopussa ja hänen teoksiaan on esitelty kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on taidemaalari ja -graafikko sekä arkkitektonien rakentaja. Viimeksi mainituilla Väätti tarkoittaa arkkitehtuurivaikutteisia teoksiaan, joissa yhdistyy sekä maalaus- että veistotaiteellinen ilmaisu. Väätti tunnetaan myös tutkijana ja kuvataidepedagogina.

Ilkka Väätti liikkuu taiteellisessa ilmaisussaan tiukan abstraktion ja vapaasti pelkistettyjen esittävien aiheiden välillä. Hänen teoksensa on toteutettu useimmiten vahvoin perusvärein. Vaikka ne ovat abstrakteja, niillä kaikilla on lähtökohtansa taidehistoriassa. Väätin vuodesta 1993 lähtien työstämä Mundus-teossarja perustuu hänen taiteellisiin uustulkintoihinsa taidehistorian mestareiden ja tuntemattomimpien käsityöläisten teoksista. 2000-luvun alussa alkuideansa saanut Hommage-teossarja sen sijaan perustuu modernististen teosten uustulkintaan.

13.6.–30.8.2020 Vuoden nuori taiteilija 2020 - Aapo Huhta


Kuva: Jari Kuusenaho

Aapo Huhta on Helsingissä työskentelevä valokuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Hänen työskentelynsä keskittyy kokeelliseen dokumentarismiin. Valokuvakirjataide ja siihen liittyvät erilaisten metodien ja narratiivien kokeilut ovat merkittävä osa Huhdan työskentelyä. Hän on julkaissut kaksi valokuvakirjaa, Block (Kehrer Verlag, 2015) ja Omatandangole (Kehrer Verlag, 2019), sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa. Aapo Huhta on järjestyksessä 36. Vuoden nuori taiteilija.

"Olen kuvannut kaksi ensimmäistä valokuvakirjaani New Yorkissa ja Namibian aavikolla. Aiheet, joiden parissa työskentelen, eivät ole minulle täysin selkeitä, kun aloitan kuvien tekemisen. Tämä epämääräisyys on yksi niistä asioista, joista nautin eniten valokuvauksessa – se vie minut mielikuvitukseni ulkopuolelle. On välttämätöntä eksyä. Suurimman tyydytyksen saan siitä, jos lopulta onnistun löytämään tieni eksyksistä, jos opin itsekin ymmärtämään, mistä kuvissani pohjimmiltaan on kyse. Silloin teos on valmis, ikään kuin muodostanut itse itsensä.

Usein löydän itseni tekemästä kuvia, joissa tuttu muuttuu tuntemattomaksi, arkipäiväinen epätodelliseksi tai asiat näyttävät muuten vain omituisilta. Usein kuvissani ihminen on hukassa. Vaikka kaikki ympärillämme oleva on luonteeltaan kaoottista ja hajoavaa, on mahdollista löytää ja tehdä valokuvia, jotka näyttävät sen kaiken täydellisenä ja koskemattomana, täysin toisenlaisena kuin todellisuus tuntuu olevan. Eikö se täydellinen hetki, jonka kamera vangitsi, ollutkin hetken totta – niin kuin saavuttamaton onni, joka aina katoaa yhtä nopeasti kuin on ilmestynytkin."

13.6.–30.8.2020 Backlight 2020


Sputnik series: "A message in a vodka bottle wanders around the cosmos", 1997 © Joan Fontcuberta

Space Works -näyttely on osa Backlight2020, Related Realities – Todellisuudet kohtaavat -valokuvatapahtumaa. Space Works tutkii ja koettelee suhdettamme avaruuteen. Näyttely koostuu nykytaideteoksista, jotka käsittelevät toivoa ja mahdollisuuksia mutta myös uhkia ja epäilyjä, joita kohdistamme kotiplaneettamme ulkopuoliseen äärettömään maailmankaikkeuteen.

Näyttelyn tuottavat Backlight2020, ruotsalainen Hasselblad Center ja Tampereen taidemuseo. Space Worksin kuratoivat Louise Wolthers, Sara Walker ja Melanie Vandenbrouck yhdessä Maija Tammen ja Hannu Vanhasen kanssa.

19.9.2020–10.1.2021 Tampereen taiteilijaseura ry:n 100-vuotisjuhlanäyttely


Gabriel Engberg: Tehtaan savuja, 1923.
Tampereen taidemuseo

Tampereen taidemuseo kunnioittaa 100-vuotisjuhlaa viettävää Taiteilijaseuraa museon kaikki kolme kerrosta kattavalla näyttelyllä, jossa esitellään taidetta seuran koko historian ajalta. Näyttelyn ajallinen painotus tulee olemaan nuorten, alle 35-vuotiaiden taiteessa.

Tampereen Taiteilijaseura ry on Suomen toiseksi vanhin edelleen toimiva ammattitaiteilijoiden yhdistys. Seuraan kuuluu tällä hetkellä 284 jäsentä (tammikuu 2019). Seura toimii taiteilijoiden etujärjestönä Pirkanmaan alueella, sekä valtakunnallisten liittojen kautta myös koko Suomessa. Se pyrkii kehittämään ja edistämään taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia, kouluttamaan jäsenistöään ja ylläpitämään taiteilijoiden näyttelymahdollisuuksia.

Tampereen Taiteilijaseura perustettiin 1920 vilkastuttamaan tamperelaista kulttuurielämää ja tukemaan ammattimaisesti toimivien taiteilijoiden työskentelyä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin taidemaalari Gabriel Engberg, joka toimi tehtävässä parikymmentä vuotta. Engberg toimi myös Tampereen taidemuseon museonhoitajana 1930–1953.

Varhaisvaiheissaan Taiteilijaseura ei ollut vain kuvataiteilijoiden seura, vaan jäsenet edustivat kaikkia taiteen aloja. Lisäksi seuraan kuului taiteen harrastajia ja muita kulttuurista kiinnostuneita henkilöitä. Puhtaasti kuvataiteilijoiden yhdistykseksi seura muuttui vuonna 1943.

Toimintansa alkuvaiheissa Tampereen Taiteilijaseura keskittyi ohjelmallisten kokousiltojen ja juhlien järjestämiseen. Näyttelytoiminnan sujuvuutta haittasi vakinaisen taidenäyttelypaikan puuttuminen. Ensimmäinen nimenomaan taidenäyttelyille suunniteltu tila valmistui vuonna 1925 Tampereen Kirjastotalon yhteyteen (nyk. Kulttuuritalo Laikku).

Vapaalla-lehti

Kevään 2020 tapahtumat voi katsoa Vapaalla-lehdestä, joka ilmestyy 30.12.2019 Aamulehden välissä!