Siirry sisältöön
Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
Tampereen taidemuseo - Etusivulle

Näyttelyt

2.6. - 9.8.2020 Joseph Alanen - Jugend • Kalevala • Tampere

Joseph Alanen (1885–1920) on jäänyt suurelle yleisölle salaperäiseksi hahmoksi. Hänen taidettaan ei myöskään tunneta kovin hyvin. Alanen on jäänyt taidehistorian marginaaliin pitkälti siitä syystä, että hänen taiteestaan ei ole järjestetty kattavaa näyttelyä. Tampereen taidemuseo nostaa hänet näyttävästi ja monipuolisesti esiin nyt kun hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Joseph Alanen oli yksi keskeisistä Kalevalan aihepiirin kuvaajista. Museon kaksi kerrosta käsittävä näyttely esittelee laajasti Alasen Kalevala-aiheista tuotantoa, mutta mukana on myös Suomen historiaan liittyviä aiheita, kansanelämän kuvauksia, uskonnollisia aiheita, grafiikkaa ja piirustuksia, yhteensä lähes 140 teosta. Maalaukset esitellään museon ylimmässä kerroksessa, muu tuotanto on museon keskikerroksessa. Valtaosa näyttelyn teoksista tulee yksityiskokoelmista. Taidemuseoissa Alasen teoksia on vain Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa.

Joseph Alasella oli muihin Kalevalan kuvaajiin verrattuna aivan oma muotokielensä. Perehtymällä runotutkimuksiin, kansantieteelliseen aineistoon ja historiallisiin julkaisuihin Alanen pyrki saavuttamaan sisäisen kosketuksen kalevalaiseen maailmaan. Hänen tulkintansa oli, että kaivausten ja hautalöytöjen mukaan muinaisaikojen taide oli ollut abstraktia ja että ihmisen tunne ja järki oli täydellisesti sopeutunut tuohon kuvaustapaan. Omaa kalevalaista ilmaisukieltä etsiessään Alanen päätyi tyyliteltyyn koristeellisuuteen, johon hän sai voimakkaita vaikutteita jugendtyylistä.

Joseph Alanen kuoli 34-vuotiaana espanjantautiin. Tästä huolimatta hän ehti maalata lähes sata Kalevala-aiheista teosta. Alasen suurena haaveena oli tehdä Kalevalan kuvitettu laitos, jossa olisi kuva jokaiseen 50 runoon. Työ jäi kuitenkin kesken hänen varhaisen kuolemansa vuoksi.

Näyttelyn yhteydessä Joseph Alasesta julkaistaan kirja, jossa elämäkertatietojen ja runsaan kuvituksen ohella taiteilijan tuotantoa arvioidaan taidehistoriallisesta näkökulmasta.


Joseph Alanen: Neiet nietten nenissä, 1919–1920. Tampereen taidemuseo. Kuva: Jari Kuusenaho

2.6. - 9.8.2020 Ilkka Väätti - Hommage

Tamperelaisen kuvataiteilijan Ilkka Väätin (s. 1955) näyttely esittelee hänen uusinta tuotantoaan vuosilta 2017–20. Yli kolmestakymmenestä maalauksesta ja kahdesta arkkitektonista koostuva teoskokonaisuus Hommage – joka tarkoittaa kunnianosoitusta – perustuu Väätin tulkintoihin niin modernin taiteen historian tunnetuimpiin kuuluvien kuin vähemmän huomiota saaneiden taiteilijoiden teoksista. Esikuvana olleet maalaukset edustavat tyyliltään geometrista abstraktismia, ja ne ovat syntyneet vuosien 1906–1940 välillä.

Ilkka Väätti aloitti taiteilijan uransa 1970-luvun lopussa ja hänen teoksiaan on esitelty kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on taidemaalari ja -graafikko sekä arkkitektonien rakentaja. Viimeksi mainituilla Väätti tarkoittaa arkkitehtuurivaikutteisia teoksiaan, joissa yhdistyy sekä maalaus- että veistotaiteellinen ilmaisu. Väätti tunnetaan myös tutkijana ja kuvataidepedagogina.

Ilkka Väätti liikkuu taiteellisessa ilmaisussaan tiukan abstraktion ja vapaasti pelkistettyjen esittävien aiheiden välillä. Hänen teoksensa on toteutettu useimmiten vahvoin perusvärein. Vaikka ne ovat abstrakteja, niillä kaikilla on lähtökohtansa taidehistoriassa. Väätin vuodesta 1993 lähtien työstämä Mundus-teossarja perustuu hänen taiteellisiin uustulkintoihinsa taidehistorian mestareiden ja tuntemattomimpien käsityöläisten teoksista. 2000-luvun alussa alkuideansa saanut Hommage-teossarja sen sijaan perustuu modernististen teosten uustulkintaan.


Ilkka Väätti: Hommage à Olga, 2018. Öljyväri ja akryyli puulle, 110 x 86 x 6 cm. Kuva: Jouko Järvinen

2.6.-9.8.2020 Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru

Joseph Alasen Kalevala-aiheinen näyttely on täydentynyt Suomen tunnetuimman Kalevalan kuvaajan Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) varhaisella mestariteoksella Aino-taru (1889). Tampereen taidemuseolle tarjottiin mahdollisuus lainata teos Suomen Pankin taidekokoelmista, joihin se on tullut 1950.

Realistisista kansankuvauksista, kansallisromanttisista Kalevala-aiheista ja karelianismista tunnetuksi tullut Suomen kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi ensimmäisen version Aino-tarusta asuessaan ja työskennellessään Pariisissa 1880-luvun lopulla. Tuolloin fennomania ja Kalevalan syntysijoille sijoittuva Karjala-innostus vaikuttivat laajalti suomalaisten kultakauden taiteilijoiden keskuudessa. Triptyykin valmistuttua Pariisin maailmannäyttelyyn 1889 Gallen-Kallela ei itse ollut siihen kovin tyytyväinen. Pariisilaismallit eivät näyttäneet suomalaisilta, ja hän oli kuvannut kotimaan luontoa pääasiassa muistinsa ja luonnosten varassa, eikä ihailemassaan autenttisessa kalevalalaisessa erämaaluonnossa. Aino-taru oli kuitenkin Gallen-Kallelan Kalevala-romantiikan ensimmäinen suunnannäyttäjäteos. Hän maalasi kaksi vuotta myöhemmin Aino-tarusta myös toisen version Suomen Senaatin tilauksesta. Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin.

Aino-triptyykin aiheena on Kalevalan tarina Joukahaisen Aino-sisaresta, jonka Joukahainen lupaa Väinämöisen puolisoksi. Gallen-Kallela kuvaa tarusta kolme kohtausta, joista kronologisesti ensimmäinen on vasemmalla, toinen oikealla ja viimeinen keskellä. Vasemmanpuoleisessa paneelissa Aino riuhtaisee helmet kaulaltaan ja kieltäytyy Väinämöisen kosinnasta. Oikeanpuoleisessa paneelissa Aino kohtaa niemen edustalla kisailevat Vellamon neidot. Tarinan päättävässä keskipaneelissa Väinämöinen saa kalastaessaan oudon saaliin, jota ei ensin tunnista Ainoksi. Tämä pilkkaa Väinämöistä ja hyppää ilkkuen veteen. Seuraavaa vaihetta, jossa Aino ui neitojen houkuttelemana kivelle ja painuu sen mukana aaltoihin, ei kuvata.

Aino-triptyykki herättää yhä edelleen tunteita ja keskustelua muun muassa naisen asemasta. Teosta on syytetty jopa kansallissosialistiseksi Gallen-Kallelan itsensä tekemien suurten kehysten swastika-ornamentiikan takia. Swastika on kuitenkin vanha, useiden kulttuurien tuntema aurinkosymboli.

Tampereen taidemuseon näyttelyssä voi tutustua kahden hyvin erilaisen taiteilijan, Akseli Gallen-Kallelan ja Joseph Alasen (1885-1920), näkemykseen Kalevalasta. Gallen-Kallelan Kalevala-tulkinnat ovat piirtyneet suomalaisten muistiin kollektiivisina kuvina kansalliseepoksestamme. Joseph Alasen näyttely esittelee mittavan kokoelman Kalevala-taidetta pari kolme vuosikymmentä Gallen-Kallelan jälkeen. Alasen tulkinta Kalevalasta oli omintakeinen ja poikkeaa täysin Gallen-Kallelan kuvamaailmasta.


Akseli Gallen-Kallela: Aino-triptyykki, 1889. Öljy kankaalle, 210 x 371 cm, Suomen Pankin taidekokoelma.

Kuvaaja: Peter Mickelsson © Suomen Pankki 2020

Vinkkiarkki ja Olotila

Olotila on toiminnallinen osa museovierailua ja se suunnitellaan uudestaan jokaista näyttelyä varten. Olotilasta löytyy myös näyttelyn Vinkkiarkki, jota voi käyttää vierailun aikana tai ottaa mukaan.

Vinkkiarkista kivoja ideoita näyttely-kierrokselle!