Esillä 8.10.2022–8.1.2023

Siveltimen voima – kultakaudelta nykytaiteeseen

Tampereen taidemuseon syksyn näyttely Siveltimen voima – kultakaudelta nykytaiteeseen on katsaus suomalaiseen ekspressionismiin ja vapaan maalaukselliseen taiteeseen. Harvoin yleisön nähtävillä olleet teokset on lainattu Suomalaiset taidesäätiöt ry:n kokoelmista. Näyttelyn taiteilijat ovat uudistaneet suomalaisen taiteen ilmaisua ja tuoneet siihen uusia sisältöjä ja lähestymistapoja. Yhteistä heille on ekspressiivinen maalaustapa ja vapaa siveltimenkäyttö. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Akseli Gallen-Kalella, Eero Järnefelt, Victor Westerhom, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Mauno Markkula, Yrjö Saarinen, Vilho Lampi, Esko Tirronen, Jaakko Sievänen, Teemu Saukkonen, Leena Luostarinen, Henry Wuorila-Stenberg, Emmi Kallio ja Viljami Heinonen. Kaikkiaan näyttely käsittää 150 vuotta Suomen taiteen historiaa.

Suomen taiteen kultakaudella (n. 1880–1910) luotiin maamme taiteen kansallinen ilme. Taiteilijat kuvasivat Suomen kansaa, historiaa ja luontoa kansainvälisistä taidekouluissa omaksumiensa oppien mukaisesti. Fanny Churbergin rohkean luonnosmaiset isänmaalliset maisemat olivat jo 1870-luvulla täynnä värien voimaa ja dramaattista tunnetta. Siveltimen jäljet saivat näkyä. Akseli Gallen-Kallelan ekspressionistinen taide ajoittui vuosien 1909–11 Afrikka-kauteen, mutta jo joissakin hänen varhaisemmissa teoksissaan näkyy uudistumisenhalua kohti vauhdikasta siveltimenkäyttöä ja väriefektejä. Ellen Thesleff oli harmonisten värien, valon ja liikkeen kuvauksen mestari. Hän on myös yksi Suomen ensimmäisistä ekspressionisteista, joka kuvasi maisemaa ja ihmishahmoja liikkuvin, eloisin siveltimenvedoin palettiveistä hyväksi käyttäen. Helene Schjerfbeck on modernin taiteemme tienraivaaja ja esikuva myöhemmille suomalaisille ekspressionisteille. 1910-luvulta lähtien hänen maalauksissaan nousee esiin yhtenä tyylipiirteenä ilmaisuvoimaisin värein ja levein siveltimenvedoin toteutettu ekspressiivisyys.

Vuonna 1917 perustettua Marraskuun ryhmää on pidetty merkittävimpänä taiteilijaryhmänä Suomen taiteen historiassa. Se nousi vasta itsenäistyneessä Suomessa taiteen suunnannäyttäjäksi, joka kuvasi kaunistelematta suomalaista luontoa ja kansaa tuoden samalla uuden modernin tyylin taiteeseemme. Ryhmän ”villejä” taiteilijoita, kuten Tyko Sallista, Juho Rissasta, Alvar Cawénia, Marcus Collinia, Juho Mäkelää, Eero Nelimarkkaa, Anton Lindforsia ja Jalmari Ruokokoskea kiinnosti uusi moderni ekspressionistinen ja kubistinen taide. Marraskuun ryhmä piti viisi näyttelyä ja hajosi sittemmin 1924.

Jalmari Ruokokoski: Kukkia, 1909. Öljy kankaalle. Signe ja Ane Gyllenbergin taidesäätiö.

1960-luvulla informalismi valloitti Suomen taiteen. Luontoon ja avaruuteen viittaavia maalauksia hallitsevat spontaanit siveltimenvedot, maalien valuttaminen, alkuvoimaisuus, intuitiivisuus ja vaistonvaraisuus. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Länsi-Saksasta 1980-luvulla Suomeen levinnyt uusekspressionistinen taidesuuntaus korosti maalaamisen intohimoa, emotionaalisuutta ja yksilöllisyyttä. Uusekspressionisteja kiinnostivat alitajunta, unet, seksuaalisuus, myytit ja historia. Heihin lukeutuivat mm. Leena Luostarinen, Jukka Mäkelä, Teemu Saukkonen ja Markku Kolehmainen.

Nykytaiteessa ekspressiivisen ja maalauksellisen taiteen perintö elää moninaisena ja alati uudistuvana. 2000-luvulla keskeistä on taiteilijoiden yksilöllinen itseilmaisu ja vapaus, ei sitoutuminen rajoittaviin tyylisuuntiin. Taiteilijat ammentavat ja yhdistelevät vapaasti aineksia eri maalaustyyleistä, korkea- ja populaarikulttuurista, taiteen historiasta ja nykyhetkestä, abstraktista ja esittävästä ilmaisusta. Tästä osoituksena näyttelyssä ovat muun muassa Henry Wuorila-Stenbergin, Emmi Kallion, Viljami Heinosen ja Janne Räisäsen maalaukset.

Suomalaiset taidesäätiöt ry:n jäsenistä mukana näyttelyssä ovat Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, OP Ryhmän Taidesäätiö, Pro Artibus -säätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Nordean taidesäätiö, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, Åbo Akademin säätiö ja Lönnströmin taidemuseo. Näyttelyä täydentävät Tampereen taidemuseon ja kaupungin kokoelmaan kuuluvat teokset.

Suomalaiset taidesäätiöt ry perustettiin marraskuussa 2006, kun kuusi taidesäätiötä yhdisti voimansa kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja kokoelmiensa esiintuomiseksi. Säätiöiden kokoelmat sisältävät yhteensä yli 25 000 taideteosta.

Museon alakerrassa

Valoa ja virtaa – Dimensio 50 vuotta

Taidemuseon alakerrassa nähtävä Dimensio ry:n juhlanäyttely tuo pimeään vuodenaikaan valoa ja virtaa. Näyttely koostuu media- ja tilateoksista, maalauksista ja veistoksista. Valo ja liike toistuvat teoksissa keskeisinä aiheina samoin kuin vetoaminen eri aisteihin. Dimension perinteiden mukaisesti tekniikka ja taide sekä ihmisen ja luonnon suhde liittyvät kiinteästi yhteen.

Näyttelyn taiteilijakaarti ulottuu Dimension perustajajäsenistä aina viime vuosina liittyneisiin nuoriin taiteilijoihin. Mukana ovat Ville Aalto, Timo Heino, Lars Holmström, Antti Immonen, Niklas Ingelius, Pekka Kaikkonen, Tuomo Klemi, Antti Maasalo, Kalle Mustonen, Anja Rahola, Antti-Ville Reinikainen, Kim Somervuori ja Barbara Tieaho. Näyttelyn teokset lähestyvät valon, liikkeen, teknologian ja luonnon teemoja eri keinoin. Dimension perustajajäseniin kuuluvan Antti Maasalon (s.1940) teokset ovat usein liikkuvia. Näyttelyn työ kuvaa ajan vääjäämätöntä kulumista ihmiselämässä ja ilmaston kannalta. Antti-Ville Reinikaisen (s.1980) unenomaisten tilateosten valo kutsuu luokseen, mutta niiden kätkemä maailma säilyy ulottumattomana. Dimension nuorimman jäsenen Niklas Ingeliuksen (s.1992) värimaalaukset luovat läpikuultavien maalikerrosten myötä utuisen valon tunnelman.

Vuonna 1972 perustettu legendaarinen Dimensio-taiteilijaryhmä toimii edelleen aktiivisesti. Siihen on eri aikoina kuulunut kuvataiteilijoiden lisäksi muun muassa säveltäjiä, insinöörejä, elokuvantekijöitä ja arkkitehteja. Ryhmälle ominainen eri taiteenlajien luova yhdistely näkyy myös 50-vuotisjuhlanäyttelyn teoksissa.